Asiallinen Jani Kaarron kolumni alkuviikosta Helsingin Sanomien sivuilla, joka käsitteli opetusmenetelmiä ja arviointia. Ehkä olisi todella syytä päivittää opetusmenetelmiä ja antaa luovuuden loistaa oppimisprosessissa, ainakin enemmäin kuin nykyisin on tapana. Perustuvatko peruskoulu ja muut opinnot liikaa saneluun ja sen arvoiointiin miten hyvin asiat on kopioitu? Tässä suora lainaus kolumnista:
Saamme koulun, joka mittaa osaamista kokeilla ja arvottaa
oppimistuloksia numeroilla, ja kaupan päälle se antaa ymmärtää, että
lapsen menestys tulevaisuudessa on jollakin tavalla sidoksissa näihin
numeroihin.
Käy lukemassa koko juttu: http://www.hs.fi/tiede/Koulu+unohti+p%C3%A4ivitt%C3%A4%C3%A4+itsens%C3%A4/a1305622069061?jako=89aa9c5a1eae8fd3e890342b774dce29&ref=fb-share
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
tiistai 20. marraskuuta 2012
Uusi tapa osallistua seminaarin kulkuun
Jossain toisessa blogissa pohdittiin aiemmin, miten Twitteriä käytetään erilaisissa seminaareissa. Tänään olin yhdessä sellaisessa, jossa järjestäjä kannusti twiittaamaan. Twiittailin esitysten kohokohtia ja niitä asioita, jotka halusin muistaa myöhemmin. Se oli vähän kuin muistiinpanojen tekemistä esityksen aikana. Sosiaalinen muistio siis.
Twiittailu esityksen aikana saattoi kyllä aavistuksen häiritä omaa keskittymistä. Twiitit ovat lyhyitä, mutta niidenkin sisältöön on keskityttävä. Muuten voi käydä niin että twiitissä ei ole tolkkua muiden lukijoiden silmissä. Seminaaritwiittailu toi uutta näkökulmaa asioihin, sillä muutama muukin innokas twiittailija oli yleisön joukossa ja jopa pienoista keskusteluakin saatiin esityksen aikana aikaan Twitterissä. Tässä tilaisuudessa järjestäjä ei tosin kommentoinut lainkaan yleisön twiittejä. He tekivät omia twiittauksia esityksen edetessä aina kyseiseen aiheeseen liittyen.
Vielä niille, jotka mahdollisesti ihmettelevät miten tämä sosiaalinen muistiinpanojen tekeminen käytännössä tapahtuu, kerrottakoon, että:
Twitterissä käytetään "hästägejä" eli risuaitaa # yhdessä tilaisuuden, aiheen tai teeman koodin kanssa. Koodi laitetaan omaan postaukseen liitteeksi, jolloin kaikki ne, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta, löytävät sen helposti twiittien virrasta. Esimerkiksi #movember antaa tulokseksi kaikki ne postaukset, jotka kirjoittaja on halunnut jakaa ja ne käsittelevät Movember teemaa.
Twiitit ovat hyvä juttu seminaarien ja erilaisten tilaisuuksien markkinoinnissa. Oikealla tavalla tehtynä niistä voi saada lisäarvoa tilaisuuteen.
Twiittailu esityksen aikana saattoi kyllä aavistuksen häiritä omaa keskittymistä. Twiitit ovat lyhyitä, mutta niidenkin sisältöön on keskityttävä. Muuten voi käydä niin että twiitissä ei ole tolkkua muiden lukijoiden silmissä. Seminaaritwiittailu toi uutta näkökulmaa asioihin, sillä muutama muukin innokas twiittailija oli yleisön joukossa ja jopa pienoista keskusteluakin saatiin esityksen aikana aikaan Twitterissä. Tässä tilaisuudessa järjestäjä ei tosin kommentoinut lainkaan yleisön twiittejä. He tekivät omia twiittauksia esityksen edetessä aina kyseiseen aiheeseen liittyen.
Vielä niille, jotka mahdollisesti ihmettelevät miten tämä sosiaalinen muistiinpanojen tekeminen käytännössä tapahtuu, kerrottakoon, että:
Twitterissä käytetään "hästägejä" eli risuaitaa # yhdessä tilaisuuden, aiheen tai teeman koodin kanssa. Koodi laitetaan omaan postaukseen liitteeksi, jolloin kaikki ne, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta, löytävät sen helposti twiittien virrasta. Esimerkiksi #movember antaa tulokseksi kaikki ne postaukset, jotka kirjoittaja on halunnut jakaa ja ne käsittelevät Movember teemaa.
Twiitit ovat hyvä juttu seminaarien ja erilaisten tilaisuuksien markkinoinnissa. Oikealla tavalla tehtynä niistä voi saada lisäarvoa tilaisuuteen.
perjantai 16. marraskuuta 2012
Tähänkö tämä päättyy?
Tämä blogi oli sosiaalisen median kurssin harjoitusta syksyllä 2012. Olen käsitellyt blogissani sosiaaliseen mediaan ja markkinointiin liittyviä aiheita, joihin olen näiden viikkojen aikana törmännyt. Ne ovat liittyneet usein työssäni vastaan tulleisiin teemoihin, joita muutenkin olen juuri sillä hetkellä pohtinut. Sain kurssin myötä hyvän tuntuman blogikirjoittamisen arkeen ja sen tematiikkaan. Saattaa hyvinkin olla, että jatkan kirjoittamista tässä blogissa kurssin loppumisesta huolimatta. Toisaalta kivana kannustimena on ollut se, että joku todella saattaa lukeakin näitä kirjoituksia ja jopa kommentoida.
Tutustuin kurssilla itselleni täysin uusiin sovelluksiin, kuten Pearltrees ja aktivoin hieman itseäni muun muassa Pinterestissä päästäkseni sisälle sen toiminnasta. Löysin myös uusia käteviä kikkoja, kuten Jing, jota käytän nyt joka päivä. Pyrin aktviisesti tuomaan esille ajankohtaisia teemoja kirjoituksissani ja kirjoitin "juttuloita" varmaan enemmän kuin oli tarpeen. Etenkin alussa tuntui aiheita pulppuavan paljon, piti vähän hillitä ja ajastaa niitä, ettei kirjoituksia tullut samana päivänä useita. Eivät ne aiheet loppuneet kyllä kurssin loppuakaan kohden, tosin muut kiireet hillitsivät kirjoittamisen siihen kolmeen per viikko. Huomasin miten yllättävän helppoa oli kirjoittaa melkein mistä vaan, kun ajatus oli vapaa ja ryhtyi kirjoittamaan. Siinä samalla oma mielipide ja näkemys asiasta kirkastui. Pyrin tekemään kirjoituksista ytimekkäitä ja välttämään turhaa rönsyilyä.
Muiden kurssilaisten kirjoituksia olen aktviisesti käynyt lukemassa heidän blogeissaan ja kommentoinut niitä aiheita, joihin minulla itselläni heräsi ajatuksia ja sanottavaa. Oli kiva huomata, miten samantyyppisiä aiheita käsittelimme ja miten samalla tavalla monista asioista ajattelimme.
Koin kurssin erittäin postiivisena ja hyvänä lähinnä sen vuoksi, että sain katsauksen tarjontaan ja ennenkaikkea käyttäjäkokemuksiin muiden blogien kautta. Oma näkemys voi olla todellisuutta vääristävä. Olen ollut aktviivinen sosiaalisen median käyttäjä ja suurin osa esiin tulleista sovelluksista oli minulle entuudestaan tuttuja jollain tasolla tai olin niistä vähintään tietoinen aikaisempien sosiaalisen median esitelmien myötä. Olen ylipäätään kiinnostunut monista netin tarjoamista mahdollisuuksista, jotka hyödyttävät työssä, markkinoinnissa ja harrastuksissa tai helpottavat jokapäiväistä kommunikointia. Hyödyllinen kurssi ehdottomasti!
Tunnustan loppuun, että olen aloittanut kurssin aikana toisen blogin, jonka tarkoituksena on tukea markkinointiin littyvien aiheiden käsittelyä ja opiskelua tämän teeman tiimoilta.
Ei pääty! :-)
Tutustuin kurssilla itselleni täysin uusiin sovelluksiin, kuten Pearltrees ja aktivoin hieman itseäni muun muassa Pinterestissä päästäkseni sisälle sen toiminnasta. Löysin myös uusia käteviä kikkoja, kuten Jing, jota käytän nyt joka päivä. Pyrin aktviisesti tuomaan esille ajankohtaisia teemoja kirjoituksissani ja kirjoitin "juttuloita" varmaan enemmän kuin oli tarpeen. Etenkin alussa tuntui aiheita pulppuavan paljon, piti vähän hillitä ja ajastaa niitä, ettei kirjoituksia tullut samana päivänä useita. Eivät ne aiheet loppuneet kyllä kurssin loppuakaan kohden, tosin muut kiireet hillitsivät kirjoittamisen siihen kolmeen per viikko. Huomasin miten yllättävän helppoa oli kirjoittaa melkein mistä vaan, kun ajatus oli vapaa ja ryhtyi kirjoittamaan. Siinä samalla oma mielipide ja näkemys asiasta kirkastui. Pyrin tekemään kirjoituksista ytimekkäitä ja välttämään turhaa rönsyilyä.
Muiden kurssilaisten kirjoituksia olen aktviisesti käynyt lukemassa heidän blogeissaan ja kommentoinut niitä aiheita, joihin minulla itselläni heräsi ajatuksia ja sanottavaa. Oli kiva huomata, miten samantyyppisiä aiheita käsittelimme ja miten samalla tavalla monista asioista ajattelimme.
Koin kurssin erittäin postiivisena ja hyvänä lähinnä sen vuoksi, että sain katsauksen tarjontaan ja ennenkaikkea käyttäjäkokemuksiin muiden blogien kautta. Oma näkemys voi olla todellisuutta vääristävä. Olen ollut aktviivinen sosiaalisen median käyttäjä ja suurin osa esiin tulleista sovelluksista oli minulle entuudestaan tuttuja jollain tasolla tai olin niistä vähintään tietoinen aikaisempien sosiaalisen median esitelmien myötä. Olen ylipäätään kiinnostunut monista netin tarjoamista mahdollisuuksista, jotka hyödyttävät työssä, markkinoinnissa ja harrastuksissa tai helpottavat jokapäiväistä kommunikointia. Hyödyllinen kurssi ehdottomasti!
Tunnustan loppuun, että olen aloittanut kurssin aikana toisen blogin, jonka tarkoituksena on tukea markkinointiin littyvien aiheiden käsittelyä ja opiskelua tämän teeman tiimoilta.
Ei pääty! :-)
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Facebookin vaihtoehto Google+?
Google+ rynni taannoin markkinoille kovalla metelillä ja kovasti se yritti haastaa Facebookia sosiaalisen median uutena vaihtoehtona. Mutta miten on käynyt? Olen ollut Google+ jäsenenä syyskuusta 2011 ja hiljaista on ollut.Tuttuja ja kavereita ei sinne ole eksynyt kuin ne, jotka ovat aina muutenkin etunenässä testaamassa kaikkea uutta. Jostain syystä tuo ei vaan ole saanut tuulta alleen. Olikohan Facebook jo saanut ne hitaat omaksujat puolelleen ja sen jälkeen onkin vaikea vaihtaa kun kaikki on Facebookissa. Itse ainakin huomaan käyttäväni kaikkia muita Google toimintoja lähes päivittäin, mutta Google+ saa jäädä elämään omaa elämäänsä.
Käyttääkö joku Google+ palvelua enemmäin kuin Facebookia, tai käyttääkö kukaan pelkkää Google+ vaihtoehtoa verkostoitumiseen sosiaalisessa mediassa?
tiistai 13. marraskuuta 2012
Ihme diilit
Kaikenlaisia yrityksiä on pulpahtanut viimevuosina hyödyntämään verkon tarjoamia mahdollisuuksia markkinoinnissa. Hyvä niin! Markkinoilla on ainakin Citydeal ja Facediili, MTV3:n Kimppadiili tosin pisti pillit pussiin tässä kuun vaihteessa. Nämä ovat uuden ajan kuponkietuja - muistattehan ne postiluukusta pudonneet vihkoset, joissa oli aromipesät ja muut "tuikitärkeät tuotteet".
Näitä uuden ajan kuponkiuutisia kutsutaan hienosti "lahjakorteiksi". Sentään voi itse valita haluaako postia vai ei. Itselläni on kokemusta lähinnä Grouponin tarjoamista tarjouksista ja se onkin ollut todella aktviivinen. Valtavan määrä sähköposteja ilmestyi täyttämään postilaatikkoa ja alennuksia eri yrityksiin vaikka millä mitalla. Tosi hyvältä vaikuttavia tarjouksia.
Itselleni näitä tarjouksia on sadellut aivan mieletön määrä, niin mieletön, että piti katkaista postin tuleminen. Tarjoukset eivät ole kohdallani olleet sellaisia, että olisin jaksanut lähteä niiden perässä juoksentelemaan. Olen kyllä kuullut, että todella hyviäkin juttuja jotkut ovat onnistuneet hankkimaan. Silti päällimäisenä mieleen on jääneet ne ikävimmät uutiset, joissa pieni yrittäjä ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään ja antamaan lupaamiaan alennuksia. Tämä tosin lienee korjattu sen taannoin saaman mediahuomion vuoksi.
Markkinointitoimenpiteenä yritykset varmasti saavat näkyvyyttä vaikka tarjous ei olisikaan mitenkään huippuhyvä. Ainakin kovin suuret määrät Groupon on luvannut listoillaan väkeä olevan ja kyllä niitä etujakin on käytetty paljon. Tunnettuuden lisäämisessä tämä on varmaan hyvä keino.
Seuraamani Markkinointi&Mainonta -lehti kertoo, että Groupon julkaisee sivuston, jossa yhteistyökumppanit pääsevät näkemään kuluttajien kommentit lahjakorteista. Mitä tuumaat näistä diileistä markkinoijan/yrittäjän näkökulmasta? Oletko kuluttajana käyttänyt näitä "lahjakortteja", miten toimii?
Näitä uuden ajan kuponkiuutisia kutsutaan hienosti "lahjakorteiksi". Sentään voi itse valita haluaako postia vai ei. Itselläni on kokemusta lähinnä Grouponin tarjoamista tarjouksista ja se onkin ollut todella aktviivinen. Valtavan määrä sähköposteja ilmestyi täyttämään postilaatikkoa ja alennuksia eri yrityksiin vaikka millä mitalla. Tosi hyvältä vaikuttavia tarjouksia.
Itselleni näitä tarjouksia on sadellut aivan mieletön määrä, niin mieletön, että piti katkaista postin tuleminen. Tarjoukset eivät ole kohdallani olleet sellaisia, että olisin jaksanut lähteä niiden perässä juoksentelemaan. Olen kyllä kuullut, että todella hyviäkin juttuja jotkut ovat onnistuneet hankkimaan. Silti päällimäisenä mieleen on jääneet ne ikävimmät uutiset, joissa pieni yrittäjä ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään ja antamaan lupaamiaan alennuksia. Tämä tosin lienee korjattu sen taannoin saaman mediahuomion vuoksi.
Markkinointitoimenpiteenä yritykset varmasti saavat näkyvyyttä vaikka tarjous ei olisikaan mitenkään huippuhyvä. Ainakin kovin suuret määrät Groupon on luvannut listoillaan väkeä olevan ja kyllä niitä etujakin on käytetty paljon. Tunnettuuden lisäämisessä tämä on varmaan hyvä keino.
Seuraamani Markkinointi&Mainonta -lehti kertoo, että Groupon julkaisee sivuston, jossa yhteistyökumppanit pääsevät näkemään kuluttajien kommentit lahjakorteista. Mitä tuumaat näistä diileistä markkinoijan/yrittäjän näkökulmasta? Oletko kuluttajana käyttänyt näitä "lahjakortteja", miten toimii?
lauantai 10. marraskuuta 2012
Some tekee addiktiksi
Sosiaaliseen mediaan saa uppoamaan aivan loputtoman aikamäärän! Puhutaan älypuhelinaddikteista ja uutisaddikteista. Tunnustan joutuvani välillä iltaisin nukkumaan mennessäni kierteeseen, joka pitää tietoisesti katkaista. Se alkaa näin:
Ensin väsyttää kovasti ja menen mukamas nukkumaan. Sängyssä muistan, että kello pitää laittaa herättämään. Tästä alkaakin se vaikein osio: otan käteeni iPhonen ja laitan kellon herättämään. Mutta...ajattelen, että mitähän Facebookissa on tapahtunut? Katsonpa sinne, siinä sitten selailen kavereiden lähettämää viestivirtaa kunnes pääsen siihen kohtaan mihin viimeksi lopetin. Sen jälkeen ajattelenkin katsoa mitä "uutisia" Iltalehden ja Itasanomien sivut kertovat. Kotimaa, ulkomaa, viihde....plaa plaa plaa....(onpas paljon kirjoitusvirheitä muuten) sen jälkeen voikin lukea Hesarin uutisia, samat tarinat samat tekstitkin osin. Ai niin, ja olihan se Twitterkin tässä härvelissä, mitäs siellä tapahtuu? Rullailen twiittejä läpi ja twiittaan ehkä jonkun eteenpäinkin. Tämän kierroksen jälkeenhän sitä voisi nukkua, mutta nyt varmaan on jotain uutta Facebookissa ja siitä lähtee uusi kierros.
Siis ihan älytöntähän tuo on, tiedän! Mutta onneksi olen sen tajunnut ja lopetan tietoisesti ensimmäisen kierroksen jälkeen. Nykyisin en oikeastaan välttämättä katsele noita viestimiä iltaisin, unethan siinä vaan menee. Korvaan sen lukemalla jotain hyvää kirjaa, joka voi pudota kädestä kun nukahtaa kesken lauseen. Toisaalta kun työhön vähän niinkuin tänä päivänä kuuluu näiden viestinten seuranta ja käytön osaaminen, täytyy niitä lukea - päivisin ei työajalla ehdi, niin täytyy sitten nukkumaan mennessä tehdä tsekkauskierros läpi.
Ensin väsyttää kovasti ja menen mukamas nukkumaan. Sängyssä muistan, että kello pitää laittaa herättämään. Tästä alkaakin se vaikein osio: otan käteeni iPhonen ja laitan kellon herättämään. Mutta...ajattelen, että mitähän Facebookissa on tapahtunut? Katsonpa sinne, siinä sitten selailen kavereiden lähettämää viestivirtaa kunnes pääsen siihen kohtaan mihin viimeksi lopetin. Sen jälkeen ajattelenkin katsoa mitä "uutisia" Iltalehden ja Itasanomien sivut kertovat. Kotimaa, ulkomaa, viihde....plaa plaa plaa....(onpas paljon kirjoitusvirheitä muuten) sen jälkeen voikin lukea Hesarin uutisia, samat tarinat samat tekstitkin osin. Ai niin, ja olihan se Twitterkin tässä härvelissä, mitäs siellä tapahtuu? Rullailen twiittejä läpi ja twiittaan ehkä jonkun eteenpäinkin. Tämän kierroksen jälkeenhän sitä voisi nukkua, mutta nyt varmaan on jotain uutta Facebookissa ja siitä lähtee uusi kierros.
Siis ihan älytöntähän tuo on, tiedän! Mutta onneksi olen sen tajunnut ja lopetan tietoisesti ensimmäisen kierroksen jälkeen. Nykyisin en oikeastaan välttämättä katsele noita viestimiä iltaisin, unethan siinä vaan menee. Korvaan sen lukemalla jotain hyvää kirjaa, joka voi pudota kädestä kun nukahtaa kesken lauseen. Toisaalta kun työhön vähän niinkuin tänä päivänä kuuluu näiden viestinten seuranta ja käytön osaaminen, täytyy niitä lukea - päivisin ei työajalla ehdi, niin täytyy sitten nukkumaan mennessä tehdä tsekkauskierros läpi.
torstai 8. marraskuuta 2012
Hakukone ammuntaa
Muutaman päivän mediatauko sosiaalisen median maailmasta taas helpotti ähkyä. Jaksaa taas lukea blogejakin. Täytyy tosin tunnustaa, että twiittasin iltapuhteiksi muutamia juttuja eteenpäin ja eilinen JLon konsertti innoitti laittamaan pari iPhonen surkeaa kuvaa Facebookiinkin. Twitterin hyvä puoli on se, että siellä ei tarvitse tykätä tai muutoinkaan osallistua jos ei halua.
Mediatauosta huolimatta olen kuitenkin joutunut miettimään somemainontaa tässä tälläkin viikolla ja ihmetellyt sitä yritysten kirjoa, mitkä tarjoavat mainostilaa milloin missäkin hakukoneessa ja mediassa, joiden toimivuudesta ei ole mitään faktaa. Myyjä innoissaan kertoo, että heillä käy niin ja niin monta vierailijaa ja juuri meidän alan hakuja on x määrää, "joka on aika iso määrä muuten". Kun sitten pyydän statistiikkaa, sitä harvoin on olemassa, ainakaan mitään luotettavaa.
Toinen jännittävä ala on hakukoneoptimointia tarjoavat yritykset. Alalla on jos jonkinmoista yrittäjää. Osa on ihan asiallisia, mutta sitten on näitä "nyrkkipajoja", jotka myyvät ihan tosissaan palveluitaan, joiden toimivuudesta eivät edes itse tiedä mitään. Tuntuu aika hurjalta se, miten monet yritykset ostavat jonkun "optimoijan" palveluita monella tonnilla vuodessa, kun sen voisi tehdä samalla "laadulla" itsekin ja "ilmaiseksi" jos vähän tutustuisi asiaan. Google on tehnyt siitä ehkä liiankin helppoa.
Google tuntuu olevan se "the hakukone". Esimerkiksi omat statistiikat näyttävät, että lähes kaikki tulevat Googlesta, muttu eräs kauppamies kertoi, että noin 8% hauista tulisi Bingin kautta. Siellä toki olisi vielä kovin edullista tehdä kampanjoita, mutta käyttäjämäärät eivät vedä vertoja markkinajohtajalle.
Loppun vielä: Kuin kaksi marjaa nuo logot Bloggerilla ja Bingillä.
Mediatauosta huolimatta olen kuitenkin joutunut miettimään somemainontaa tässä tälläkin viikolla ja ihmetellyt sitä yritysten kirjoa, mitkä tarjoavat mainostilaa milloin missäkin hakukoneessa ja mediassa, joiden toimivuudesta ei ole mitään faktaa. Myyjä innoissaan kertoo, että heillä käy niin ja niin monta vierailijaa ja juuri meidän alan hakuja on x määrää, "joka on aika iso määrä muuten". Kun sitten pyydän statistiikkaa, sitä harvoin on olemassa, ainakaan mitään luotettavaa.
Toinen jännittävä ala on hakukoneoptimointia tarjoavat yritykset. Alalla on jos jonkinmoista yrittäjää. Osa on ihan asiallisia, mutta sitten on näitä "nyrkkipajoja", jotka myyvät ihan tosissaan palveluitaan, joiden toimivuudesta eivät edes itse tiedä mitään. Tuntuu aika hurjalta se, miten monet yritykset ostavat jonkun "optimoijan" palveluita monella tonnilla vuodessa, kun sen voisi tehdä samalla "laadulla" itsekin ja "ilmaiseksi" jos vähän tutustuisi asiaan. Google on tehnyt siitä ehkä liiankin helppoa.
Google tuntuu olevan se "the hakukone". Esimerkiksi omat statistiikat näyttävät, että lähes kaikki tulevat Googlesta, muttu eräs kauppamies kertoi, että noin 8% hauista tulisi Bingin kautta. Siellä toki olisi vielä kovin edullista tehdä kampanjoita, mutta käyttäjämäärät eivät vedä vertoja markkinajohtajalle.
Loppun vielä: Kuin kaksi marjaa nuo logot Bloggerilla ja Bingillä.
 |
| Bingin logo |
 |
| Bloggerin logo |
maanantai 5. marraskuuta 2012
Media-ähky iski
Nyt täytyy myöntää, että tässä vaiheessa iski media-ähky. Sovelluksien esittelyitä lukiessa on tullut suoranainen överi, ylitarjonta. On täysin mahdotonta muistaa missä on lukenut mitäkin juttua ja mikä kiinnosti tai mikä ei. Miten ihmeessä muut ovat ratkaisseet tämän tietotulvan ongelman?
Blogin reunassa on runsaasti vaihtoehtoja ja siellä kirjoitukset vilisevät silmissä ja samantyyppisiä esittelyitä samoista aiheista eri näkökulmilla täyttävät pään. Onneksi ne on tehty mukavan persoonallisella tavalla. Harmikseni aivan kaikkia on täysin mahdotonta seurata jatkuvasti. Useimmin päivittävät ovat listalla ylimpänä ja näitä myös luen useimmin itse. Bloggailu on vähän sellaista yksinpuhelua, etenkin jos yrittää kirjoittaa asiallisesti ja hillitysti sen enempää tunteita herätämättä, ei kirjoituksiin juurikaan kommentoida.
Sitä useasti haluaa nopeasti nähdä uusimmat tuulet ja monessa sosiaalisen median sovelluksessa ei lopulta ole itselle sopivaa antia ainakaan pitkälle tähtäimelle. Pinterestistä en ole saanut sen tarkemmin otetta, lieneekö syy se, että liian harva tuttu lopulta siellä on ja ohjelma jäänyt siksi vähän omilleen. Syynä voi toki olla se, että olen kohtuullisen aktviivinen Facebookissa ja seuraan Twitteriä lähes päivittäin ja enempää ei normaalikansalainen jaksa jatkuvasti seurata. Kokeilut näissä muissa esiin tulleissa sosiaalisen median sovelluksissa ovat jääneet kokeiluiksi, isompaa hyötyä niistä en ole kokenut saavani.
Sumo Paintia olen käyttänyt välillä ihan oikeasti kuvien muokkaamiseen, silloin jos koneella ei ole ollut tarvittavaa kuvankäsittelyohjelmaa. Prezillä olen pari presentaatiota tehnyt, mutta se on kohtuullisen paljon kikkailua vaativa ohjelma, etenkin jos todella haluaa tehdä näyttäviä esityksiä (niitä sillä kyllä saa tehtyä). Google Docsin aktviivinen käyttäjä olen ollut jo parin vuoden ajan, sillä sen on mahdollistanut tiedostojen muokkauksen tiimin jäsenten kesken ilman erityisiä suojauksia. Mitään kovin arkaluonteista en tosin siellä käsittele.
Niin ja onhan vielä Google+ sekä Picasa, mutta ne on niin hienosti upotettu tuonne Googletiliin, kuten tämä Bloggerikin, ettei niitä oikein osaa enää omiksi ohjelmiksiin lukeakaan.
Onhan noita. Hyvä on tuntea ja tietää tarjonta, jotta osaa valita sopivan työkalun käyttöönsä tarvittaessa. Tietää ainakin missä mennään ja mistä puhutaan. Lisää esittelyitä odotellessa. Kunhan tämä ähky hieman hellittää.
Blogin reunassa on runsaasti vaihtoehtoja ja siellä kirjoitukset vilisevät silmissä ja samantyyppisiä esittelyitä samoista aiheista eri näkökulmilla täyttävät pään. Onneksi ne on tehty mukavan persoonallisella tavalla. Harmikseni aivan kaikkia on täysin mahdotonta seurata jatkuvasti. Useimmin päivittävät ovat listalla ylimpänä ja näitä myös luen useimmin itse. Bloggailu on vähän sellaista yksinpuhelua, etenkin jos yrittää kirjoittaa asiallisesti ja hillitysti sen enempää tunteita herätämättä, ei kirjoituksiin juurikaan kommentoida.
Sitä useasti haluaa nopeasti nähdä uusimmat tuulet ja monessa sosiaalisen median sovelluksessa ei lopulta ole itselle sopivaa antia ainakaan pitkälle tähtäimelle. Pinterestistä en ole saanut sen tarkemmin otetta, lieneekö syy se, että liian harva tuttu lopulta siellä on ja ohjelma jäänyt siksi vähän omilleen. Syynä voi toki olla se, että olen kohtuullisen aktviivinen Facebookissa ja seuraan Twitteriä lähes päivittäin ja enempää ei normaalikansalainen jaksa jatkuvasti seurata. Kokeilut näissä muissa esiin tulleissa sosiaalisen median sovelluksissa ovat jääneet kokeiluiksi, isompaa hyötyä niistä en ole kokenut saavani.
Sumo Paintia olen käyttänyt välillä ihan oikeasti kuvien muokkaamiseen, silloin jos koneella ei ole ollut tarvittavaa kuvankäsittelyohjelmaa. Prezillä olen pari presentaatiota tehnyt, mutta se on kohtuullisen paljon kikkailua vaativa ohjelma, etenkin jos todella haluaa tehdä näyttäviä esityksiä (niitä sillä kyllä saa tehtyä). Google Docsin aktviivinen käyttäjä olen ollut jo parin vuoden ajan, sillä sen on mahdollistanut tiedostojen muokkauksen tiimin jäsenten kesken ilman erityisiä suojauksia. Mitään kovin arkaluonteista en tosin siellä käsittele.
Niin ja onhan vielä Google+ sekä Picasa, mutta ne on niin hienosti upotettu tuonne Googletiliin, kuten tämä Bloggerikin, ettei niitä oikein osaa enää omiksi ohjelmiksiin lukeakaan.
Onhan noita. Hyvä on tuntea ja tietää tarjonta, jotta osaa valita sopivan työkalun käyttöönsä tarvittaessa. Tietää ainakin missä mennään ja mistä puhutaan. Lisää esittelyitä odotellessa. Kunhan tämä ähky hieman hellittää.
perjantai 2. marraskuuta 2012
Vain varjona kuljen...
Shadow Me applikaatio on saanut huomiota mediassa. Sen avulla kuka tahansa voi nähdä kenen tahansa twiittaukset. Sen sanotaan olevan tarkoitettu henkilöille, jotka vasta yrittävät päästä sisään Twitterin maailmaan.
"While ShadowMe is especially useful for people who need an introduction or education on Twitter, the app also enhances the Twitter experience for even the most active users by enabling them to shadow avid Twitter users, depending on interests or events,” Keith Savitz
Hieman arvelluttaa tämän applikaation "laillisuus". Mutta toisaalta, twiittailun tarkoitushan on kertoa mahdollisimman monelle seuraajalleen asioita - toisin sanoen, ei luulisi kenenkään tästä pahastuvan tai kyseenalaistavan "laillisuutta".
"While ShadowMe is especially useful for people who need an introduction or education on Twitter, the app also enhances the Twitter experience for even the most active users by enabling them to shadow avid Twitter users, depending on interests or events,” Keith Savitz
Hieman arvelluttaa tämän applikaation "laillisuus". Mutta toisaalta, twiittailun tarkoitushan on kertoa mahdollisimman monelle seuraajalleen asioita - toisin sanoen, ei luulisi kenenkään tästä pahastuvan tai kyseenalaistavan "laillisuutta".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)