Suomalaiset nettikaupat maailmalla - onko niitä?

Olen ihmetellyt, etteivät suomalaiset nettikaupat ole onnistuneet maailmanvalloituksessa? Voin olla myös ihan väärässä, koska voihan olla, että on joku niche-ala, joka on maailman huippua omassa sektorissaan ja myynti tapahtuu Suomesta käsin. Kertokaa ihmeessä, jos sellaisen tiedätte.

Suomalaiset ostava muoti- ja vaatealan nettikaupoista 85% ulkomailta. Toisin sanoen vain 15% mainosklikkauksista johtaa suomalaisiin verkko-ostoksiin. Tämähän on hälyttävää, sillä nyt 21% bruttokansantuotteen kasvusta tulee internet-taloudesta. Verkkoteknologiaa hyödyntävät pienet ja keskisuuret yritykset saavat 10% tuottavuuden kasvusta siitä ja kasvu jatkuu tästäkin eteenpäin. Ulkomaiset yritykset ottavat mielellään rahat pois Suomen markkinoilta, koska se on helppoa.(*

Nettikaupasta...

Mikä lienee syynä, ettei nettikauppa kiinnosta suomalaisia yrityksiä? Kiinnostaahan se, mutta ilmeisesti tyydytään vain Suomen reilun 5 miljoonaisen kansan ostovoimaan? Miksi? Onko esteenä kielimuurit? Uskallus? Osaamisen puute? Kalliit lähetyskulut? Vai se, että ei haluta lähteä kasvuun kun vähempikin riittää?

Mutta riittääkö se? Tulevaisuudessa Suomen markkinoista ottavat entistä suuremman osansa ulkomaiset nettikaupat, etenkin jos suomalaiset eivät puolusta asemiaan ja aloita katseensa suuntaamista myös muihin maihin Suomen lisäksi. Pitäisi vähintään saada suomalaiset ostamaan enemmän suomalaisista verkkokaupoista, jotta ostot hyödyntäisivät myös Suomen taloutta.

...erikoisliike pohdintaan

Onhan se niinkin, että suomalaiset yritykset ovat juuri ja juuri toipuneet siitä, että asiakkaat ovat siirtyneet kivijalkamyymälöistä nettiostosten pariin (tai jättimarketteihin). Mikä on siis kivijalkamyymälöiden rooli? Olisi toivottavaa, että tuotteita olisi saatavilla hypisteltäväksi tulevaisuudessakin. Mutta erikoisliike yksi toisensa jälkeen laittaa lapun luukulle, huomattuaan ettei business kannata asiakkaiden käydessä liikkeessä vain testaamassa tuotteita ja ehkä sovittamassa oikeaa kokoa, on vitsit vähissä. Mistä myyntiä? Verkkokauppa voi olla ratkaisu, mutta se on tehtävä hyvin, kiinnostavasti ja toimivasti, jotta yritys erottuu satojen ja tuhansien erilaisten verkkokauppaviritysten joukosta onnistuneesti.

Ovatko tulevaisuuden "kivijalkamyymälät" eri brändien showroomeja, näyttelytiloja, joissa tuotteita voi käydä katsomassa, mutta myynti tapahtuu pääasiassa netissä. Miten erikoisliike saisi osuutensa tästä myyntityöstä vai jääkö showroomit vain tiettyjen brändien omiksi myymälöiksi kuten Applen tai Sonyn myymälät.

*) statistiikka Google Engage tilaisuudessa esitetytn statistiikan pohjalta 6.6.13

Mitä Jolla tuo? - "Participate. Contribute. Join the Tribe!"

Pitkästä aikaa on sellainen olo, että odotan jotain uutta elektroniikkatuotetta uteliaan innostuneena.

Maailmaan tuntuu mahtuvan kerrallaan vain muutama iso toimija, joiden tuotteet valtaavat markkinat tehokkaasti. Tämä toki helpottaa paljon kuluttajien elämää, sillä kun käyttöjärjestelmät ovat samoja ja ne on ehkä tehty jopa kommunikoimaan keskenään, näin tiedon jakaminen helpompaa. Nämä asiat on koettu jo tietokoneiden alkuaikoina ja mm. Mac-maailman ja Windows-maailman välisenä kahisteluna, jossa näiden käyttöjärjestelmien käyttäjät eivät voineet kovinkaan helposti työskennellä samojen tiedostojen kanssa. Aina mukaan on mahtunut sinnikkäitä yrittäjiä muiden käyttöjärjestelmien puitteissa. Hyvä niin.

Tällä hetkellä Android rulettaa mobiililaitteiden käyttöjärjestelmissä ja Applen iOS sekä Windows hiihtelevät perässä. Jännittävä nähdä mitä Jolla ja SailfishOS tuo tähän kisaan. Olisiko aika kypsä uudelle markkinaosuuksien haukkaajalle? Onko tuote riittävän innovatiivinen ja erilainen. Tarjoaako se sellaista uutta, mitä Apple toi markkinoille aikanaan. Toivottavasti erilaiset pelit ja sovellukset löytävät Jollan ja koodaajat innostuvat niitä tekemään.

Ainakin tiisereitä ja ennakkkohehkutusta on näkynyt. Nyt pitäisi saada väki innostumaan ja jakamaan Jollaa sosiaalisessa mediassa. Jollasta on puhuttu jo pitkään ja sen kehitysvaiheita on esitelty alan messuilla. Jolla on saanut uteliaisuuteni heräämään. Viimeisin silmiini osunut kampanja on ajan henkeen sopiva, kiinnostavaa ja innostavaa - toivottavasti myös kohderyhmän mielestä. Mielenkiintoista nähdä miten kampanjointi etenee mm. sosiaalisessa mediassa. Tietenkin tuotteen toimivuus ratkaisee lopulta miten käy.

Nyt on jälleen mahdollisuus aloittaa jotain uutta. Jännittävää! Katsotaan miten käy.... kannattaa seurata.Kerro havainnoistasi!

Lisää Jollasta: http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288566945106.html
Jollan omat sivut: http://www.jolla.com/

Huomenta Suomi aamulla

Kuvakaappaus www.katsomo.fi (MTV3, Huomenta Suomi)

Tänään  MTV3 Huomenta Suomi  -ohjelmassa käsiteltiin sosiaalista mediaa ja lähinnä Twitteriä.

Twitterin suosio on kasvanut viimeisen puolenvuoden aikana hurjasti. Yhtenä merkittävänä edistäjänä taisi olla "Putous" -sketsiohjelma alkuvuodesta. Monissa suorissa tv-lähetyksissä hyödynnetään nykyisin twitteriä. Ajankohtainen Kakkonen käytti mm. suuren susikeskustelun aikana hästägiä #A2ilta, jolla ohjelmaa seuranneet saattoivat kommentoida ruudussa lausuttua.

Tämän aamuinen keskustelu oli mielenkiintoinen ja toi esiin tärkeitä ilmiöitä. Molemmat sekä Mikael Junger että Johanna Sumuvuori ovat todella aktiivisia twiittaajia.

Omalla mutu-tuntumalla voisin sanoa, että Twitter on selvästi vielä nyt tietyntyyppisten ihmisten (innovaattoreiden ja aikaisten omaksujien) foorumi. Pikkuhiljaa valtaväestökin löytää sen pariin. Aamun keskustelussa tuli esille, että Twitterissä ollaan "nerokkaita" ja itseään fiksuina pitävät fiksuilevat siellä toisilleen. Toden totta, Twitterissä on huomattavissa ilmiö, jossa samanhenkiset henkilöt kannustavat toisiaan. Vääristyykö kuva ja katoaako kriittisyys -  vai lisääntyykö kriittisyys somen ulkopuolista maailmaa kohtaan?


Twitterissä on esillä ystävällinen kulttuuri ja hyvä tunnelma, kuten Sumuvuori sanoi. Siellä monet tekevät työhönsä liittyvää "pohdintaa" ja tuovat esille edustamiaan asioita positiisessä valossa. Twitterin kulttuuriin kuuluu tällä hetkellä itseironia ja päivän ajankohtaisiin asioihin liittyvät oivallukset. Jungerin mukaan propakanda ja kettuilu ei toimi. Pääsääntöisesti ihmiset seuraavat omaan alaan liittyviä twiittauksia ja henkilöitä, joiden oivalluksista saa inspiraatioita ja heijasteita trendeistä.


Twitterissä brändätään, luodaan ja ylläpidetään omaa julkikuvaa, mutta se tapahtuu toisella tavalla kuin Facebookissa. Twitterissä ei kirjoiteta samaan tapaan siitä mitä itselle varsinaisesti kuuluu, vaan painopiste on siinä, mitä nyt koen ja mitä oivalsin. Taitolajinsa sinällään on saada tämä mahtumaan 140 merkkiin, täytyy todella miettiä miten ja mitä haluaa sanoa. Twitter on tiedotuskanava, mutta siellä tulee olla aktiivinen ja kommentoida muiden twiittauksia.

Responsiiviset verkkosivut

Tällaiselta sivu voi näyttää tietokoneen näytöllä.

Tällä hetkellä puhutaan paljon responsiivisistä sivustoista ja verkkokaupoista. Responsiivisyydellä tarkoitetaan yksinkertaisesti selitettynä  sitä, että sivusto skaalautuu katselulaitteen mukaan - mutta se ei ole kaikki. Olet varmaan törmännyt siihen, että katsellessasi verkkosivuja kännykällä tai tabletilla sivut eivät näy kunnolla ja joudut zoomailemaan sekä siirtelemään sivuja löytääksesi haluamasi. Responsiiviset sivut näyttävät aina selkeiltä ja ovat helposti käytettävissä, oli katselulaite mikä tahansa.

Tällaiselta sivu näyttää kun sitä katsotaan laitteella, jossa on kapeampi näyttö.

Skaalautuvia nettisivuja on tehty jo pidemmän aikaa, mutta jos katsot oheisia kuvia, joissa on käytetty esimerkkinä Skinnytiesin responsiivisia sivuja mallina, huomaat, että responsiiviset sivut asettelevat sivun elementit uuteen järjestykseen sen mukaan minkä kokoinen katselijan selain on.
(Näet skaalautuvan ja responsiivisen eron, kun avaat yllä olevat linkit ja tartut kiinni selaimen reunasta ja muuttelet selainikkunan kokoa).

Järjestys on tietenkin ennalta määrätty sivujen valmistusvaiheessa. Tässä onkin jutun juoni: sivuja tehtäessä on mietittävä, mikä on oleellista ja mikä ei. Responsiivisyys vähentää varmasti esitettävien asioiden määrää ja "less is more" toimii hyvin ja katsojan käytettävyys paranee.

Sivuja tehdessä pitää miettiä, mitkä ovat ne tuotteet ja asiat, joita halutaan näyttää kävijöille ensimmäisenä. Tässä apuna voisi käyttää esim. abc-analyysiä, jonka avulla voidaan päättää se strategia, minkä mukaan järjestys sivuille toteutetaan.

Miksi sitten pitäisi tehdä responsiiviset sivut? Yksinkertaisesti siksi, että mobiililaitteet kuten tabletit yleistyvät hurjaa vauhtia. Tablettikäytön ennustetaan kasvavan huikeasti tulevina vuosina ja tämän myötä nettisivujen täytyy toimia erilaisissa näytöissä. Jos nyt olet suunnittelemassa nettisivuja, niin responsiivisyys on hyvä lähtökohta tulevaisuutta ajatellen.

Yrittäjän verkkonäkyvyys

Monelle yrittäjälle tulee vielä tänäkin päivänä yllätyksenä se, että verkkonäkyvyys on muutakin kuin yrityksen kotisivut. Kotisivuista on toki hyvä aloittaa, muttta se on vasta ovi yritykseen. Kotisivuilla suurin osa yrityksistä kertoo olevansa asiakkaitaan henkilökohtaisesti palveleva, joustava ja aikaansa seuraava, mutta haluavatko asiakkaat kuulla tämän, vai saada vastauksen ja ratkaisun ongelmaansa. Miten sitten tarjotaan ratkaisu tai miten asiakas löytää juuri meidän yrityksen?

Löydettävyys on yksi kriittisiä tekijöitä nykyaikaisessa kaupankäynnin maailmassa. Ei siis riitä, että yrityksellä on kotisivut vaan myös sen sisältöön on kiinnitettävä huomiota, jotta hakukoneet löytävät sivut ja osaavat tarjota juuri sinun yrityksesi ratkaisua. Esimerkiksi Googlella on järjestelmä, jonka perusteella se arvottaa sivustoja, joita se tarjoaa hakuja tekevälle kuluttajalle. Jos yrityksesi ei ole panostanut kotisivujen tekovaiheessa sivujen sisältöönsen löydettävyys luonnollisissa hakutuloksissa ei ole kovinkaan hyvä. Myös maksullisessa AdWords markkinoinnissa on oma järjestelmä, jossa esimerkiksi yrityksen mainonnasta maksama klikkihinta vaihtelee sen mukaan, miten hyvät yrityksen sivujen laatupisteet ovat.

Lisäksi yrityksen tulisi markkinoida netissä. Markkinoida mitä? Tietenkin tuotteita, palveluita eli sitä ratkaisua, jolla asiakas saadaan ottamaan kontakti. Sosiaalinen media on tätä päivää ja entistä tarkempi kohdentaminen ja personointi ovat menestyksen avaimia.

Myös muualla netissä on hyvä näkyä. Toimialasta riippuen erilaiset sosiaalisen median sovellukset tarjoavat usein kustannustehokasta näkyvyyttä. Yritys voi onnistua sosiaalisen median toimissaan hyvin tai huonosti ja kaikkea siltä väliltä. Sosiaalisen median toimia olen aikaisemmissa kirjoituksissani nostanut esiin jonkin verran. Oleellisinta on löytää se yritykselle sopivin tapa näkyä.

Nyt kannaattaa olla rohkeasti erilainen, erottua voi esimerkiksi sisältömarkkinoinnin avulla. Sosiaalinen media tarjoaa tähän helpon mahdollisuuden pienellä budjetilla. Olisko sinun yrityksessä rohkeutta tehdä jotain uutta? Sisältömarkkinoinnin tarkoituksena on tuoda lisäarvoa asiakkaalle, lisäarvolla erotut!

Twitter statistiikkaa

Nyt sitä on saatavana tutkimustuloksia suomalaisten Twitterin käytöstä. Suomalaisilla yli 60.000 Twittertiliä ja noin 18 miljoonaa twiittiä. Klikkailemalla alla olevaa presentaatiota näkee lisää statistiikkaa. Vielä on paljon petrattavaa Twitterin käytössä verrattuna vaikka naapurimaahamme Ruotsiin, jossa omenayhtiöiden laitteilla twiittaus on piikkinä graafissa. Suomessa ja Tanskassa twiittaillaan webin avulla.

Finnish twittercensus 2013, statistics for Twitter in Finland from Intellecta corporate

Vine - Video pyörii maailman tappiin

Hauska uusi mikroblogipalvelu ja sovellus julkaistiin tammikuussa. Sillä voi jakaa kuuden sekunnin mittaisia pieniä videoklippeja, jotka toistavat itseään jatkuvasti. Ohjelmalla tehdyn videon lataaminen käy helposti iPhonesta tai iPadistä suoraan omalle Twitter tai Facebook tilille.

Mitä kuudessa sekunnissa sitten voi kertoa? Nopean videotervehdyksen ainakin. Eikä tule yhtään mitään ylimääräistä mukaan. Vastaanottajatkin ehkä jaksavat katsoa pätkän, kun se on riittävän lyhyt ja ytimekäs. Tämä mikrovideo sopii erinomaisesti  "Twitter maailmaan", jossa asia pitää muutenkin  kertoa 142 kirjaimella, niin miksei sitten kuuden sekunnin videoilla? Ehkä sen verran jokainen jaksaa keskittyä? Onneksi toistoa tulee loputtomiin, jos ei katsoja ihan heti pääse videon vauhtiin mukaan.

Kuuteen sekuntiin mahtuu yllättävän paljon asiaa ja tässä malliksi yksi testivideo.

Peel an Apple. vine.co/v/b66jb5p3gMd
— Pirjo Onza (@Dalhills) February 20, 2013

Sovelluksen voi ladata AppStoresta ja se toimii iPhonessa ja iPadissä. Ohjelmaan voi tarkemmin tutustua tästä linkistä https://vine.co/blog/introducing-vine